Kuntoutus sisältäpäin

Innovaattori: Mary Hägg
Innovaatio: Refluksikouluttaja, IQoro

Nielemiseen osallistuu 148 lihasta. Kyseessä on hienovarainen hermosignaalien, refleksien ja lihasketjujen järjestelmä, jota harvoin huomaa – ennen kuin toiminta lakkaa. Mary Häggille kiinnostus tähän yhteistyöhön oli alku lähes kolmen vuosikymmenen mittaiselle matkalle, jossa koulutus, tutkimus, kliininen työ ja neuromuskulaarinen harjoittelu yhdistyivät IQoroksi – harjoitusvälineeksi, joka auttaa kehoa palauttamaan omat toimintonsa.

1980-luvulla Mary Hägg työskenteli sairaalahammaslääkärinä erikoisalanaan orofasiaalinen lääketiede, mutta kiinnostui yhä enemmän hermoston, lihasten ja kuntoutuksen yhteistoiminnasta. Kohdatessaan potilaita, jotka olivat menettäneet nielemiskykynsä, hän alkoi pohtia, miksi kuntoutus eteni niin hitaasti ja miksi terveydenhuollolla oli niin vähän tehokkaita menetelmiä auttaa ihmisiä takaisin toimivaan arkeen.

– Mielestäni perinteinen hoito ei ollut tarpeeksi nopeaa. Eikä tiedekään osannut antaa vastauksia.

Neljännen lapsensa vanhempainvapaan aikana Mary alkoi opiskella neurofysiologiaa. Tuolloin heräsi kiinnostus siihen, miten kehon hermoradat ohjaavat joitakin kaikkein perustavanlaatuisimmista toiminnoistamme. Suuontelossa sijaitsee useita aivohermoja, joilla on suora yhteys aivojen keskeisiin toimintoihin – hermoratoja, jotka säätelevät muun muassa hengitystä, nielemistä, yskimistä ja puhetta ilman selkäytimen välitystä. Marylle tämä merkitsi uudenlaista tapaa ymmärtää nielemisprosessi: ei erillisenä toimintona, vaan osana laajempaa hengityksen, unen ja refluksiongelmien kokonaisuutta. Jos keho pystyy luonnollisesti aktivoimaan nämä toiminnot nielemisen yhteydessä, niitä pitäisi myös voida harjoittaa takaisin.

Uusi tapa ajatella hoitoa

Henkilökohtaisesta motivaatiosta alkanut työ laajeni nopeasti osaksi terveydenhuoltoa. Mary kokosi tutkimustietoa neuromuskulaarisesta kuntoutuksesta, luennoi ideoistaan ja keskusteli uusista hoitomenetelmistä kollegoiden kanssa muun muassa neurologian, lastentautien, radiologian, puheterapian ja sisätautien aloilla.

– Tapasimme iltaisin ja lounastauoilla ja luimme yhdessä tutkimusartikkeleita. Yhä useammat alkoivat nähdä työn potentiaalin.

Lopulta maakäräjät myönsivät tukea uudelle hankkeelle, jossa eri terveydenhuollon yksiköt alkoivat tehdä yhteistyötä nielemis-, refluksi- ja hengitysongelmista kärsivien potilaiden hoidossa. Kuuden vuoden aikana kehitettiin standardoituja tutkimusmenetelmiä ja hoitokäytäntöjä, samalla kun tulokset alkoivat herättää kiinnostusta yhä useammissa klinikoissa.

Samanaikaisesti Mary rakensi moniammatillisen korva-, nenä- ja kurkkutautien alueellisen toiminnan, jotta potilaita voitiin kohdata ja menetelmiä kehittää käytännössä. Vuosina 1990–2021 hän vastasi toiminnasta yhdistäen kliinisen työn tutkimukseen, opetukseen ja tuotekehitykseen. Samalla hän haki rahoitusta ideoiden viemiseksi eteenpäin. Tuohon aikaan tietämys neuromuskulaarisesta nielemiskuntoutuksesta oli Ruotsissa vielä rajallista, mikä vei hänet erikoistuneisiin tutkimusympäristöihin muun muassa Argentiinaan ja Wieniin – ja myöhemmin erikoistumisopintoihin Johns Hopkins -yliopistoon Yhdysvalloissa.

Näkymättömän mittaaminen

Ymmärtääkseen, mitä kehossa todella tapahtui, Mary kehitti omia menetelmiä nielemistoiminnan ja lihasvoiman mittaamiseen. Yhdessä göteborgilaisen insinöörin kanssa hän kehitti laitteen, joka pystyi mittaamaan nielemisen ja hengityksen aikana aktivoituvien lihasketjujen voimaa. Mittaukset osoittivat selkeitä eroja aivohalvauksen saaneilla potilailla, joiden lihaksisto oli usein erittäin heikentynyt – joskus lähes täysin voimaton. Samalla alkoi hahmottua toinenkin ilmiö: lihakset jaksoivat työskennellä tehokkaasti vain hyvin lyhyen aikaa.

Tästä työstä syntyi vähitellen IQoro. Pitkien harjoitusten sijaan Mary rakensi menetelmän lyhyiden aktivointien ympärille, jotka stimuloivat hermoston ja lihasten yhteistyötä.

IQoroa käytetään asettamalla väline huulten sisäpuolelle samalla kun käyttäjä vetää sitä eteenpäin ja vastustaa liikettä huuli- ja nielulihaksilla lyhyissä jaksoissa. Harjoittelu tehdään kolme kertaa päivässä, ja se stimuloi hermoratoja sekä aktivoi lihasketjuja, jotka liittyvät nielemiseen, hengitykseen ja pallean toimintaan – järjestelmiä, jotka vaikuttavat myös refluksiin, uniapneaan ja nielemisvaikeuksiin.

Kun menetelmää alettiin käyttää kliinisessä hoidossa, tulokset näkyivät nopeasti. Ihmiset, jotka olivat pitkään kärsineet refluksista tai nielemisvaikeuksista, alkoivat palauttaa toimintoja, joiden menettäminen oli vaikuttanut koko heidän elämäänsä. Aivohalvauspotilailla tehdyissä tutkimuksissa suuri osa potilaista palautti normaalin nielemistoiminnan jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen. Myös refluksipotilailla ja iäkkäillä nielemisvaikeuksista kärsivillä havaittiin selviä parannuksia verrattuna perinteiseen hoitoon. Monille ero oli myös käytännöllinen. Aikaisempi kuntoutus vaati usein pitkiä harjoituksia ja lukuisia hoitokäyntejä, kun taas IQoro-menetelmä perustui kotona tehtävään omaharjoitteluun kolmesti päivässä.

Ajan myötä tulokset alkoivat herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Nykyisin IQoroa käytetään noin sadassa sairaalassa Isossa-Britanniassa, missä tuotteella on käyttöoikeus muun muassa palleatyrän aiheuttaman refluksin sekä aivohalvauksen jälkeisen dysfagian hoidossa – tilojen, jotka usein aiheuttavat kasvojen ja nielun halvausoireita. Menetelmää käytetään myös muualla Pohjoismaissa ja useissa muissa Euroopan maissa. Marylle tärkeintä on kuitenkin aina ollut se, mitä tulokset merkitsevät ihmisten arjessa.

– Mahdollisuus auttaa ihmisiä parempaan elämänlaatuun on todellisen muutoksen tekemistä.

Elämäntyö, joka rakentuu sitkeydelle

Ajatus IQorosta syntyi jo vuonna 1986, mutta ruotsalainen patentti hyväksyttiin vasta 28 vuotta myöhemmin. Vasta silloin IQoro voitiin tuoda markkinoille. Nykyään patentteja on useissa maissa, ja menetelmää kehitetään edelleen uusien tutkimusten ja terveydenhuollosta saatujen kokemusten pohjalta.

Matkan aikana Mary on yhdistänyt kliinisen työn, tutkimuksen ja yrittäjyyden. Hän aloitti tohtoriopinnot juuri täytettyään 50 vuotta, väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 2007 ja nimitettiin myöhemmin dosentiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla Uppsalan yliopistossa. Myös perhe on kasvanut osaksi yritystä – vanhin tytär Ylvali toimii nykyisin toimitusjohtajana ja tytär Linn liiketoiminnan kehitysjohtajana. Kaikki lapset ovat seuranneet kehitystä siitä lähtien, kun ensimmäiset prototyypit syntyivät keittiönpöydän ääressä.

Kiinnostus hermoston ja lihasten yhteistyöhön on säilynyt koko ajan – samoin ajatus siitä, että oikein stimuloituna keho voi itse olla tie takaisin toimintakykyyn.

Vinkkejä muille innovaattoreille

  Suojaa ideasi ja löydä ihmisiä, jotka uskovat siihen. Patentit, salassapitosopimukset ja oikeat yhteistyökumppanit voivat olla ratkaisevia idean viemisessä eteenpäin.
  Ymmärrä, mikä sinua motivoi. Kun matka pitenee, tavoitteen täytyy tuntua aidosti merkitykselliseltä. Halu tehdä ero on se, mikä auttaa jatkamaan.
  Huolehdi omasta jaksamisestasi. Uuden kehittäminen vaatii intohimoa ja pitkäjänteisyyttä. Liikunta, palautuminen ja tasapaino auttavat kestämään pitkällä aikavälillä.