Uusi ote pussinsulkijaan

Sipsipusseilla, kahvipaketeilla ja pakasteleivällä on yksi yhteinen asia – jossain lähistöllä on lähes aina pussinsulkija. Lilla Edetissä asuva Tommy Nylundh on vienyt tämän keittiöklassikon askeleen pidemmälle ruotsalaiskehitteisellä puisella versiolla.

Göteborgin ja Trollhättanin välissä sijaitsevassa verstaassa puiset sulkijat syntyvät vanerilevyistä ja surisevista jyrsinkoneista. Vaikka ulkoasu on yksinkertainen, taustalla on sadasosamillimetrien tarkkuutta vaativa työ.

Tommy asuu Lilla Edetissä ja työskentelee päivisin raskaiden talonsiirtojen parissa eri puolilla Ruotsia. Vuonna 2025 hän oli muun muassa mukana paljon huomiota saaneessa Kiirunan kirkon siirrossa. Kontrasti kotiverstaan pieniin puusulkijoihin on suuri, vaikka toleranssit ovat sielläkin hyvin pienet.

Ajatus puisesta pussinsulkijasta syntyi juuri talonsiirtotyön yhteydessä, kun Tommy tapasi vanhemman miehen, joka kertoi keksineensä ensimmäisen muovisen version.

– Seisoimme jutellen kaikenlaisesta, kun hän alkoi puhua siitä sulkijasta, jonka hän väitti keksineensä. Se jäi mieleeni. Monta vuotta myöhemmin aloin pohtia, voisiko siitä tehdä puisen version muovin sijaan – ja samalla valmistaa sen Ruotsissa.

Tarkkuustyötä puusta

Lilla Edetin verstaassa uudet ideat ja omat projektit ovat seuranneet toisiaan jo pitkään. Kun työ puisten sulkijoiden parissa alkoi toden teolla, samalla kasvoi ymmärrys siitä, kuinka paljon pienet yksityiskohdat vaikuttavat tuntumaan ja toimivuuteen. Kaarten, kulmien ja sen, miten kuula lukittuu puuta vasten, piti toimia täydellisessä yhteistyössä, jotta sulkija pitäisi hyvin mutta olisi silti helppo avata.

– Kymmenesosamillimetrikin voi ratkaista, toimiiko se vai ei.

Oikean tuntuman löytämiseen tarvittiin noin 15 erilaista mallia. Ensimmäiset prototyypit valmistettiin yksinkertaisemmasta vanerista, jotta yksityiskohtia ja istuvuutta voitiin muokata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Lopulta materiaaliksi valikoitui 9-kerroksinen koivuvaneri, joka antoi sulkijalle tavoitellun tarkkuuden, painon ja kestävyyden.

Kun muoto oli valmis, myös valmistusprosessi alkoi löytää nykyisen muotonsa. Yhdessä Johannes Alfredssonin kanssa sekä rakennetta että tuotantoa kehitettiin askel askeleelta, ja Johannes muun muassa ohjelmoi CNC-koneen ohjelmistot.

Nykyään vanerilevyt jyrsitään, osat irrotetaan tärinäpöydällä, rumpuhiotaan ja öljytään ennen pakkaamista. Mutta vaikka prosessi on pitkälle hiottu, sulkijat joutuvat todelliseen testiin vasta kotikeittiössä. Kahvipakettien, sipsipussien ja pakasteleivän äärellä huomaa, onko tuntuma ja pito juuri oikeanlaiset.

Täyttä vauhtia eteenpäin

Muoto ja lukitusmekanismi on nykyään suojattu sekä patentilla että mallisuojalla. Samalla sulkijoiden kehitystyö jatkuu, ja niitä on jo saatavana useissa eri kokoluokissa. Tulevaisuudessa niitä voidaan mukauttaa yhä useampiin käyttötarkoituksiin.

Ja uusia ideoita näyttää syntyvän jatkuvasti. Pussinsulkija on vain yksi monista projekteista, jotka täyttävät Lilla Edetin verstaan. Puusulkijoiden lisäksi Tommy työskentelee muun muassa putkipuristukseen ja suojatiloihin liittyvien ratkaisujen parissa. Kaikkia projekteja yhdistää halu kokeilla, säätää ja hioa, kunnes sekä tuntuma että toimivuus ovat kohdallaan.

Vinkkejä muille innovaattoreille

  Uskalla pyytää apua ja omaksu sellaista tietoa, jota sinulla ei vielä ole.
  Jos sinulla on idea – kokeile sitä. Monet menestystuotteet eivät koskaan toteudu, koska joku ei uskaltanut yrittää.
  Älä pelkää menettää rahaa prosessin aikana. Et kuitenkaan vie niitä mukanasi hautaan.